Kaunissaari

Kaunissaareen johtaa väylä karikkoinen
Ehkä joskus vielä sinne löytää voinen
Vaikka olinkin mä melkein palleroinen
Kun mä kerran sieltä lähdin kulkemaan
Silloin hyvästit kun saarelleni heitin
Reippaan hymyn taakse kyyneeleni peitin
Voinko koskaan enään kotiin löytää reitin
Aivan varmaan sen mä muistan ainiaan

Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?

Siellä kuinka pitkälle vain katse kantaa
Näkyy merta vaan, ja sitten taivaanrantaa
Nyt jo arvon sille osaisin mä antaa
Koska kulkeissaini näin jo muutakin
Nähdä sain mä kivikaupungit nuo suuret
Niiden asuttajat, joilta puuttuu juuret
Kuullut olen kaikki kirot, katkeruudet
Siksi saarelleni kaipaan takaisin

Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistеlen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?

Olеn kyllästynyt kivikyliin aivan
Ne on tienoita vain surun sekä vaivan
Heti kunhan näen lähtövalmiin laivan
Kotisaarelleni palaan takaisin

Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?
Kaunissaari kaivaten
Sua aina muistelen
Milloin saan mä sulta suukon suolaisen?