Varjojen Piiri

[Verse 1]
Tuhat sokaisevaa valon välähdystä, kaksi ikuista silmän räpäystä
Ääniaaltojen pauhuun hukkuu ja katoaa
Kaikki tapahtuu kun aika on kypsä, ympärillämme kiihtyvää läähätystä
Ahnaat kidat elävää verta janoaa

[Verse 2]
Me tultiin uniluolaan, jossa kaikki on taikurin luomaa
Elukat pyyhkii suupielistään kuolaa, lipovat turruttavaa tulihuomaa
Löydy ei lasista luojaa, haavoihin hierottu elämän suolaa
Sisälle sateelta suojaan

Naamio huvia vain, kuortensa alla kaikki on rumia
Lattiaan palanu kavion kuvia, sorkat tanssii pirun polkan
Lihanhimolle tyydytystä, tajunnan tulille tyynnytystä
Rytmin rynkytystä

[Chorus]
Varjojen piirin keskellä
Kaksi sielua kieppuu
Oon tyyntä myrskyn edellä
Niin tyyntä

Varjojen piirin keskellä
Kaksi sielua kieppuu
On tyyntyä myrskyn edellä

Kaikki tapahtuu kun aika on kypsä

[Verse 3]
Hämärässä katseet kohtaa, toisen luokse askel johtaa
On lemmen hinta nousta pintaan vain vajotakseen pohjaan
Hetken ajaksi haihtuu maailma toiseksi paikaksi vaihtuu
Sisällä sanasi kaikuu

Kaksi yhdessä, enemmän kuin toiset kaikki yhteensä
Heittelеhtii rytmeissä tämän soidintanssin sykkeessä
Millään muulla ei merkitystä, satu еi kaipaa selitystä
Valot pimenee, aika on kypsä

[Chorus]
Varjojen piirin keskellä
Kaksi sielua kieppuu
Oon tyyntä myrskyn edellä
Niin tyyntä

Varjojen piirin keskellä
Kaksi sielua kieppuu
On tyyntyä myrskyn edellä

Kaikki tapahtuu kun aika on kypsä

[Verse 4]
Varmoin askelin astelin ja katselin
En eteen, en taakseni, vaan ylitse maailman akselin
Otin sinut oppaakseni, alistin maailman otettavakseni
Metsät huojuivat tuulessa, jalkojeni juuressa

Laulele kaupunki anna kaduillasi koti-ikävän soida
Laula todellisuuteen kaiken koossa pitävä voima
Uupuneet kulkijat, jotka maailman puheen kuulivat
Saapuvat nyt kotiin, ja sinä heidät uneen tuuditat

[Interlude]
En tahdo tietää (en tahdo tietää)
Miltä tuntuu kuolema (miltä tuntuu, miltä tuntuu kuolema)

Ennen kuin tiedän (ennen kuin tiedän)
Miltä tuntuu elää (miltä tuntuu, miltä tuntuu elää)

[Verse 5]
Muistoihin hautautuneet suurimmat maailman ihmeistä
Pölyttyneitä kirjaimia muistojen alaviitteissä
Totuus ei aina niin ilmeistä, vaan sekin on alati liikkeessä
Kaikista vastaantulijoista voi imeä palasen itseensä

Mitä mahtaa ihminen kun suuri pyörä liikahtaa
Nälkäiset verikoirat maailman ääriin jahtaa
Tämä on se hetki jolloin Jumala palvoo ihmistä
Kaikki katoaa viimeistään kun olemme varjojen piirissä

[Outro]
En tahdo tietää (en tahdo tietää)
Miltä tuntuu kuolema (miltä tuntuu, miltä tuntuu kuolema)

Ennen kuin tiedän (ennen kuin tiedän)
Miltä tuntuu elää (miltä tuntuu, miltä tuntuu elää)

En tahdo tietää (en tahdo tietää)
Miltä tuntuu kuolema (miltä tuntuu, miltä tuntuu kuolema)

Ennen kuin tiedän (ennen kuin tiedän)
Miltä tuntuu elää (miltä tuntuu, miltä tuntuu elää)