Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Miksi miksi teit niin
Väsyitkö elämän vaatimuksiin
Mikset kertonut peloistasi
Joita kannoit sielussasi
Nyt kaikki on niin tyhjää
Sanatonta ikävää
En vielä oikein edes ymmärrä
Tätä kylmää pimeää
Estribillo:
Kulta pieni mä tahtoisin
Ottaa sinut taas syliin
Ja puhaltaa pahan pois
Että kaikki taas hyvin ois
Kulta pieni jos olisit jaksanut odottaa
Niin olisit nähnyt sen miten valo voittaa
Lopulta pimeyden
Miksi miksi teit niin
Petyitkö unelmiin valheellisiin
Sitä käsittää ei voi kukaan
Miksi lensit tuulten mukaan
Sä peitit taitavasti
Jäljet kyynelten
Ja kun en pinnan alle katsonut
Niitä koskaan nähnyt en
Estribillo