Toppatakkeja ja Toledon terästä

Halleluja!
Rasvaisten kasvojen
Keskessä leimusi
Tihrusilmät
Sen...
Sapeli kirkkainta Toledon terästä on
Puukkoa teidänkin toppatakkeihin!

Oli hidas päivä. Puolen päivän matkan päässä täältä
Tuli alastomien jono poliisiasemalta
Vaatteet vain katosivat päältä!

"Kajuuttaan rommia pullo!
Kissalle kilo silakoita!"
Kaukaisilla vesillä säteillään
Isä Aurinkoinen pieksi purtiloita: noita
Murhaajia mukanaan virta vie
Mitä lie satamaan kulkeutuikaan

Kun pukuja purkava vimmattu herra
Ristiin rastiin kaupunkia raivoaa
Kiipeää niskaan, niskasta persaukseen
Asusteen hetkessä avaa
Ja katoaa!

Eikä enää ulsteria aivan
Mutta oivan lompakon neiti saa
Likainen mieli menee minne mielii
Ja laiva, jossa on reikiä, uppoaa

Madam, madam! On mahtavan meren pohjassa
Mittaamattomia kalleuksia
Huvijahdit, Ahti, hankit, mutta Shetlannin nummet
Ja Ohion pankit saa porhot ja pohatat varastaa

Kultapaikatun suun palvelijaa kutsuen
Ne kahmii kaiken, senkin, minkä minä ansaitsen

Sekä vievät sydämen juuri sen
Naapurin sulokkaan tyttären
Palvotun taivaan tähtösen
Niin tulee kirkas valo
Sen keskestä pari;
Miehen dollarihymyyn istahtaa
Ja ne paskantaa korulauseita
Ja oksentavat "Hyvää oloa", elämän laatua
Ja rakastuvat tänä iltana sen kesähuvilassa
Eikä maailma minun vuokseni käy muuttumaan
Eikä sinunkaan; maailma menee menojaan
Ja likainen mieli
Minne mielii, niin
Ja laiva, jossa on reikiä
Uppoaa