Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Piinavaa vetovoimaa tuntee tahtomattaan
Raskaisiin, puuduttaviin, synkkiin ajatuksiin
Uppoutuu huomaten maljan tyhjentyneen
Painaa päänsä ikkunaan
Pelkää heittää
Painavan taakan harteiltaan
Itseään kiskoo raiteiltaan
Painavan taakan kantajaa
Ei kukaan auta kuitenkaan
Murskaava ylivoimaa synkkyyttä vastaan
Himmeisiin, hiveleviin, tyhjiin ajatuksiin
Heittäytyy huojuen, kaataa lasillisen
Hiljaisen, pitkän yön antaa ottaa
Painavan taakan harteiltaan
Eikä enää nouse vuoteeltaan
Painavan taakan kantajaa
Ei kukaan auta kuitenkaan
Viimein kaataa painavan taakan harteiltaan
Eikä enää pelkää luovuttaa
Painavan taakan kantajaa
Ei kukaan muista kuitenkaan
Painavan taakan kantajaa
Ei kukaan kanna harteillaan