Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Jonna Tervomaa
Sitä ei voi vastustaa
Se imee mukanaan
Siihen paikkaan pysähdyn, missä järki hämärtyy
Lempi pehmentää pään, en osaa selittää
Siihen tartun lujempaa, en enää muusta kiinni saa
Aika unohtuu, mustaksi massaksi sekoittuu
Se kaataa, lamaannuttaa, murtaa kaiken matkallaan
Hei, lempi pehmentää pään
Hei, lempi pehmentää pään
Leijun jossain, ylös jään
Kaikki aistit ymmällään
Järjen ääni pakenee, mykiksi paloiksi vaimenee
Mä en muista ollenkaan
Mitä muuta olikaan
Ja mä luulen tosissaan et mitään muuta ei ollutkaan
Se kaataa, lamaannuttaa, murtaa ja pitää minut vallassaan
Hei, lempi pehmentää pään
Hei, lempi pehmentää pään
Hei, lempi pehmentää pään
Hei, lempi pehmentää pään
Sitä ei voi vastustaa, se jyrää mukanaan
Hei, lempi pehmentää pään
Hei, lempi pehmentää pään