Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Kun voimat oudon maan
Sun veisi mukanaan
Mä missä lienenkin
Niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon
Yön pedot kaikotkoon
Sillä en sun särkyä anna mä en
Niin katoavaa
On voimat ihmisen
Vain tuuli puhaltaa
Ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en
Et ole vahva et
Yön varjoon pakenet
Mut seuraasi sun jään
En päästä lähtemään
Viel aamu sarastaa
Se haamut karkottaa
Sillä en sun särkyä anna mä en
Niin katoavaa
On voimat ihmisen
Vain tuuli puhaltaa
Ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en