Minä En Parantunut

Herätkää, oi mestari
Tämä väkijoukko
Nämä ihmiset
Perin eriskummalliset

Niin kai käy ajoittain
He ilmestyvät jostain
Lehahtivat noin vain
Sisään

Enkä siis teitä
Enkä sen koommin isää
Ehtinyt apuun pyytää
Takaovi ei kai
Sitten ollutkaan lukittu

Anteeksi, oi mestari
Ei teidän tarvitse
Syyllistä maan alta kaivaa
(dementiako minua vaivaa?)
Mutta onhan toki toisaalta
Se, oi mestari
Groteskisti vienoa
Ja perin hassua, kun
Kansakuntamme suurmiehet
Kuolaten konttaavat ja
Kiitetty kirjailija antaa tassua
Ja pyynnöstä jätteet syö
Yö

Mutta ehkä onkin niin, että
Pysyäksemme muonissa
On veri vaihdettava, siispä
Liisteri suonissa
Virratkoon!

Herätkää, oi mestari
Alkoi mahassa velloa
Kun minä pakana
Katsoin kelloa, ja
Pian kai taas lakana
Tuo puhdas valkoinen
Tuo puhdas valkoinen
Verestä on ryvettyvä

Anteeksi, oi mestari
Minussa on kai
Syyhypunkki
Mutta niin on hyvä

Mutta ehkä onkin niin, että
Pysyäksemme muonissa
On veri vaihdettava, siispä
Liisteri suonissa
Virratkoon!