Laiva

[Säkeistö 1]
Kauniisti tanssii laivamme yli noiden aallokoiden
Niin ylpeästi savu nousee laivan piipuista
Matkustajat kuka mitäkin, yksi itkee, toinen hymyilee
Ja juopunut hiljaa huokailee: "Hei, katso noita tanssijoita"

[Säkeistö 2]
Ja nyt kapteenimme astuu ulos, sytyttää tupakan
Voi, miten pelästyy, hän pudottaa tupakan
"Te mielettömät kääntäkää laiva, minä näin kuoleman maan!"
Mutta matkustajat olivat hiljaa, he katsoivat vain tanssijoita

[Säkeistö 3]
"Kapteeni hei, levähdä vähän", sanovat matkustajat
"Vielä on aikaa, kääntäkää laiva", kapteenimme vastaa
Juoppohulluuteen taipuvainen joku matkustaja selittää
"Ei meillä mitään hätää oo, hei katso vaikka tanssijoita"

[Säkeistö 4]
Ja nyt paikalle saapuu tuo viisas mies, kaikki kääntyvät katsomaan
Ja kuinka taitavasti käyttäytyy, ja kapteenia vakuuttaa
"Totuus on vanhanaikainen, älä ole noin mustavalkoinen
Ja totuus on miksi sen teet, siis katso vaikka tanssijoita"

[Säkeistö 5]
"Olisikohan se ihan noin?", miettii meidän kapteenimme
Ja katsoo tanssijoita noita ja nukahtaa
"Ja niin, niin nuku vaan", sanovat matkustajat
"Et enää näe kuoleman maata, vain meidän tanssijat nuo"

[Säkeistö 6]
Yksi asia mua nyt hämmästyttää ja vähän kummastuttaa
Jos kapteenimmekin nukkuu, kuka tätä laivaa ohjaa?
Ja niin koko maailma taas kohta syö omat aivonsakin
Ja kapteenimme vain nukkuu, pian laivamme hukkuu