Kauniita sieluja

Kuolemansellin nurkassa
Kolme hämärää hahmoa
Miettii kuinka saattoikaan nyt käydä näin

Yksi on siellä murhasta
Tai puukkoleikistä turhasta
Kun humalassa jotain huitoi sinnepäin

Sanotaan että toinen on
Aivot räjäytysverkoston
Hän joutuu yksin kaikki syytteet kantamaan

Oikeuden päätös on hirsipuu
Syynä se että tuppisuu
Ei aio käydä ketään ilmiantamaan

Ikävä ikävä, sanomaton ikävä
Mennyttä aikaa ja vapauttakin
Kaikilla kolmella on vain toinen toisensa
Mutta yksi tiesi että löysi jotakin, löysipä hyvinkin

Hän löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
En ehkä milloinkaan tapaa
Vaan minne joutuu ne sielut
Kun kaikki muu tuhoutuu

Tuomaritkaan sitä tiedä ei
Ja parempi on ettei

Sen kolmannen rikos on mysteeri
Vuodet livahti liukkaasti
Ja muutamista ei voi muistaa päivääkään

Ehkäpä selviää tuo työ
Kun tuoli kehoon sähkön lyö
Eikä ilmaan nouse hengenhäivääkään

Ikävä, ikävä, sanomaton ikävä
Rakkaita joita ei näe enää
Kaikilla kolmella on vain toinen toisensa
Puukottaja, pommimies ja kolmas sekopää
Vaan jokainen käsittää

Nyt löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
En ehkä milloinkaan tapaa

Hän löysi kauniita sieluja
Kun pinnan päältä raaputti rapaa
Niin kauniita sieluja
Et ehkä milloinkaan tapaa
Vaan minne joutuu ne sielut
Kun kaikki muu tuhoutuu

Tuomaritkaan sitä tiedä ei
Ja parempi on ettei

Nuo kolme kertaavat kauniita ja
Joskus kauan aiemmin
On paljon katumista
Enemmän on hyvää kuitenkin
Ei pahaa sanaa mistään
Ei elämistä ainakaan
Ei kuolleistakaan koska
Kohta käyvät viereen makaamaan