Viime yönä ennen kahta

Yö ontui radalleen ja melun liikenteen
Yli hengityksen kuulin
Yö parsi sukkiaan ja lähti jatkamaan
Pimein myrskytuulin
Niin halki tuulten jäisten mä kuljin kahlaten
Yökerhot yksinäisten ja puistot orpojen
Hän teki taikojaan sai kukat kukkimaan
Ne versoo ikkunaani
Yön seuralainen oon ja koirat haukkukoon
Näin kulkee karavaani
Viime yönä ennen kahta saapui hän
Näin hiusten liekehtivän
Hän tuli maailmastaan viereen mun ja hymyili kun
Hänet otin vastaan
Niin halki tuulten jäisten mä kuljin kahlaten
Yökerhot yksinäisten ja puistot orpojen
Viime yönä ennen kahta saapui hän
Näin hiusten liekehtivän
Hän minut otti luokseen
Vierelleen, nyt jotain teen myös hänen vuokseen
Hän teki taikojaan, sai kukat kukkimaan
Ne versoo ikkunaani
Yön seuralainen oon ja koirat haukkukoon
Näin kulkee karavaani