Ullakon kummitus

[Part 1]
Kun mä ekan kerran tapasin Paperi T:n, se oli myymässä yhelle Tommille goottivaatteita. Olin kuunnellut joskus teininä sen musaa, samalla kun join viinaa hylätyssä talossa, yksin, kännissä. Mä poltin siellä kynttilöitä hirvensarven päällä. Myöhemmin mä sit aloin kuuntelee Negative Approachii ja maalaa jänisaiheisia tauluja. Kai mä halusin olla niiku Jorma Uotinen. Tai vähän niiku joku Esa Saarinen. Emmä sit tiiä olinks mä ikinä kumpikaan. Lähinnä katoin black metal -dokumentteja YouTubesta ja luin teologiaa. Kait se oli iha hauskaa. Kutsuin sitä itse taiteeksi

[Part 2]
Sipoon kirkko piirtyi jylhänä elokuisen joen taivaalle ja täytti koko meidän näkökenttämme. Leppänen poltti röökiä ja potkittiin yhdessä korsan etukumeja, kunnes kuultiin jyrähdys. Taivaat aukenisivat pian. Se me tiedettiin. Yhtäkkiä jostain yön synkästä kolkasta lepakko syöhtää yli kirkontornin. Nyt ei olisi enää kauaa aikaa jäljellä. Lähdettiin paahtamaan tuhatta ja sataa kohti Keravaa. Sinä iltana mä kuulin ekaa kertaa Eyehategodin, jonka näin sit pari vuotta myöhemmin livenä. Samana talvena näin myös Electric Wizardin ekaa kertaa. Molemmilla keikoilla olin ihan super pilvessä