Tuhkaa hangelle

Nyt kun hiljainen on nurmi luminen
Ja muisto kivinen, minä suljen silmäni
Ja kiroan sen lupauksen
Kun sanoin että en aio olla vihainen
Vaikea hengittää, vain niin vähän jää
Lämmittämään, kun jatkan elämää
Kuinka saisinkaan taas pääni nousemaan
Kun edes nukkumaan en käydä uskalla
Mutta päivät pitenee
Levitän tuhkaa hangelle, ettei säteet heijastuisi pois
Käsken kevään ilmoille, että uusi kasvaa vois
Kun vedet vapautuu ja yöt haalistuu
Niin muisto kaunistuu ja minä ymmärrän
Kun ovi aukaistaan, vanha suljetaan
Ettei tuulet löis, veis veto mennessään
Siitä päivät pitenee
Levitän tuhkaa hangelle, ettei säteet heijastuisi pois
Käsken kevään ilmoille, että uusi kasvaa vois
Levitän tuhkaa hangelle, että uusi kasvaa vois
Levitän tuhkaa hangelle
Käsken kevään ilmoille