Ruusutarha

Tuulet puhaltaa mun röökin
Kun en oo jaksanu enää minuuteihin imee. En tiedä kumpi on pimeempi, minä vai ilta?
Lause lauseelt mun karismani karkaa, ku sammakon tilalta lens varis varjon alta
Ja savurenkaat tekee tuulen vaan tummemmaks. Ei oo tuulesta temmattu, kaikki muuttuu kummemmaks
Jos sitä liikaa pohtii. Tääki levy täynnä epäkohtii, leikkaus sotivasta miehestä
Mielest kasvo mielipuoli, puolet kuoli. Kansan katseet vaa kasvatti mun huolii
Voi kyynel, on kantamukseni Timona. Onneks mun silmät on vatsaani isommat
Sanomisillani outo vaikutus ihmisiin. Loin kai jotain mitä en pystyny pitää kii
Pieni Huijaus sopii ku nenä liinaan. Luulin olevani valmis tähän kaikkeen, mutten vielkään
Vatsassa kiertää, allekirjotan harvat huhut. Stadi toimii ku rikkinäinen puhelin
Uteliaita riittää, mut kuka jakaa huolen? Se on vaan viihdekäyttöön, mut viihde on joka puolel
Joka olohuonees, viihdekeskuksien kuoris. Ja onks se jonkun mielest väärin
Yrittää nykymaailmassa valistaa näit nuorii? Sanoo päihteitä alamäeks ja kieltää tekemäst huorin
Oon huolissani ehkä senkin tähden, ku muksut kuosaa ku kasaril ja pukeutuu ku pornotähdet
Helppo se on sanoo, et huonommin on kakaroilla, imetty hymy reiäs ja hymykuopat pakaroilla
Ja teithän säki niin, no pieni tyhmän perään. Historia on hyvä tietää, ei uusiks elää
Mitä oon tästä mieltä, huhuista tornis. Voin laskee sen sulle ihan kahen käden keskisormin
Sanoista kasvo vastuu, vastuu sanomisten myötä. Ajatuksist mottoi, otetaan vastuu työstä
Silti joka syksy tekis mieli tästä pestä käteni, toivottaa kaikille näkemiin, mutten pysty
Vaik sana on vapaa, monelle yks lysti, varomatta tulee väärinymmärretyksi
Varmaan monet tuntee tunteen omakohtaisesti. Jalat uppoo ku mutapohjaan
Harva pääsee karkuun kirjoittamaansa tekstii. Älä lue mitään kirjaimellisesti
Jonkun toisen sanat on elämäsi motto. Mieti, Matti, se on valitettavasti totta
Parannusta pahoinvointiin, apinointiin agitointii, inhorealismii laulaa soitin
Pointin löytää jos oikeasti haluu. Tilannetajuun pitäs tehä päivittäinen paluu
Arkeen. Kaikkeen karkeesta kiiltävään. Ihmisten kädenjälki toisiin on viiltävää
Näköjään pitää olla kuulijastaan tarkka, koska täällä suuttuminen on usein rehellisyydest palkka

Silmät suolasta sokeana käyn vastavirtaan, mutta mieli kirkas ja kuulas
Anna mun johtaa harhaan, kauniimpaan, astu ruusutarhaan

Levottomat sanat, ajatus vaihtuu tiuhaan. En sano suoraan mitä sylki siunaa. Naah
Tajunnanvirtaa, miltä taas tuntuu nyt, et monen mieli on tahtomattaanki saastunu
Ilman sanojaki ihmismieli karaistuu, siks helpompaa tätä on hakkua ku samaistuu
Henkilökohtaista on ymmärrys ja teko. Hörökorvien väliin siunattu vaan läpiveto
Monilla korvilla. "terrvettuloa helvettiin", huudettiin Pohjanmaan ovilla
Lietsonta helppoo, neuvominen vaikeet, toiset väkisinki väärinymmärtää kaiken
Vaikutusvalta on mones kymmenes sormes. Aika on lyhyt, kelaa, oon John Holmes
Hetken yritin olla jotain liikaakin, tekotaiteellinen ja itseäni viisaampi
Moni tärkee asia meni harakalle, ku yritin löytää oman tarinan joka sanalle
Toisilla toimii, mul ei vaan piuhat riitä, oon kai vaatimaton, siitä kumartaen kiitän
Jos edes vähän peril, puhun usein itsestäni, omia virheitä tukemassa vitsejäni
Kauniit sanat peitteinä, ajatus hetkeks muualle, ku maalais sairaalan seinän
Punasta ja mustaa, juttuja susta ja susta, ja sun tutuntutusta
Ja musta. Kaikki punottuna yhteen, äiti neuvo antaa pakkaslinnulle lyhteen
Mut ei oo kaikki julmaa, siks kalajutu haistaa jo ennen torin kulmaa
Monta korvaparii ja yhtä monii suita, anna kasan topsei ja kupin puruluita
Puujalkoja, maisemakuvii, tuoksuja kallon rasvaan painautuvii
Kädenjälkee, propagandalentolehtisii ja kättelisin jokaista kuulijaani jos ehtisin
Mut kaikelle on aikansa, saatte siit sanani, ellei mun karma ala ottaa omaansa takasi
Jos on siihen uskoakseen, mitä taaksensa jättää. No tuskin kukaan jaksaa laskee
Mut en voi pelaa sen varaan, edes vararikos, et olisin selkee, selkosananen, en hitos
Tuulen viemää ulkohuussista ruusutahaan. Oon johdattanu, johdatan ja tuun johdattamaan harhaan
Mut en voi pelaa sen varaan, edes vararikos, et olisin selkee, selkosananen, en hitos
Tuulen viemää ulkohuussista ruusutahaan. Oon johdattanu, johdatan ja tuun johdattamaan harhaan

Silmät suolasta sokeana käyn vastavirtaan, mutta mieli kirkas ja kuulas
Anna mun johtaa harhaan, kauniimpaan, astu ruusutarhaan

Anna mä vien, hei mä näytän tien, oon sun sokee opaskoira, jota vietti vie
Anna mä vien, hei mä näytän tien, oon sun särkynyt kompassi, sä tiedät sen

Woo-oo-o, jee-ee-ee-ei, jee-ee-ee-ei, o-o-o-oo, o-o-o-oo
Jee-ee-ee-ei, jee-ee-ee-ei, o-o-o-oo, o-o-o-oo. Ruusutarhaan