Rahtari-Kalle

Tuli kahvilaan mies tippahattuinen
Ja hän naulakkoon paiskasi lätsän sen
Otti kahvin ja viinerin tiskiltä
Mies se vaikutti saakelin riskiltä
Oli baarissa leppoisa tunnelma
Jätkän humppa soi vaimeena kaapista
Miehen auto niin valtava pihalla
Oli kuormattu kylmällä lihalla

Se on kallista, se on kallista
Joka ostamaan joutuu sen hallista

Pian tunnelma baarissa muuttui niin
Ovi ulkoa auki kun tempaistiin
Tuli luukusta nahkaista takkia
Sekä hirmuista pääkallolakkia
Nämä helvetin enkelit tietenkin
Halus tarttua kaikkien liiveihin
Ja ne riskiä miestäkin pukkasi
Mutta tyyliä tuskin hän hukkasi
Aina tallella, aina tallella
On se tyyneys Rahtari-Kallella

Ja ne raggarit äityivät hurjiksi
Yhden poskiin jo häipyi se viineri
Toinen ryyppäsi rahtarin kupista
Oli meininki melkoisen rupista
Uhon uhka jo leijaili huoneessa
Tosi tiiviiksi kehkesi tunnelma
Myyjä piilotti kalleimmat kannunsa
Siis sen ainoan posliinipannunsa
Oli ilmeistä, oli ilmeistä
Että oppinut sen oli filmeistä

Pojat moottoripyörillä saapuneet
Oli kuskille häijysti keljuilleet
Sanat lausutut niin oli hirveitä
Että puuttui vain ilmasta kirveitä
Mutta riskiä miestä kun kiusattiin
Hän ei tarttunut yhtäkään rinnuksiin
Otti lakkinsa kaikessa rauhassa
Astui rekkaansa illassa lauhassa
Oli tallella, yhä tallella
Tyyneys Rahtari-Kallella

Ja ne raggarit nauroivat seisaallaan
Jopa pehmeä mies oli kerrassaan
Sillä pää oli täynnänsä nestettä
Kun ei kohteluun pannut se estettä
Myyjä yhtyi myös arvioon vieraiden
Kun hän katseli toimia miehen sen
Nytkin silmillä roikottaa lakkia
Vaikka täysillä ottaa se pakkia
Onpa kallista, onpa kallista
Nyt käy pyörät ne haitarin mallista

Nyt käy pyörät ne haitarin mallista