Puistossa (Vain elämää kausi 4)

Puistossa ilta viilenee
Pete lämpimikseen kelloaan katsoo
Sytyttää röökin viimeisen
Luokan priimus koulus nyt kuudentoista koniin koukus
Mutsi ei jaksa välittää
Faijaa ei oo nähnykää
Pete pitää huolen itsestää
Eile sai viestin frendiltää
Nyt ois helpot massit tiedos
Nähää illal puistos
Pete nostaa kaulukset ja imasee sauhut viimeiset
Vielä kerran miettii mielessään:
Ei oo mitää hiton menetettävää
Maailma matkaa radallaan
Päivä nousee uudestaan
Ei mikään muutu milloinkaan
Kaikki säilyy ennallaan
Samat tuulet puhaltaa
Samat sateet lankeaa
Ja kaikki kaunis katoaa
Kaikki kuolee aikanaan
Aikanaan
Pete saapuu kiesillään
Sen saman puiston laitan bemarinsa pysäyttää
Takakontti kiinni pamahtaa
Kumpikaan ei kato silmiin tai sano sanaakaan
Aletaa saapuu kohti huvilaa
Alkaa kuuluu juhlintaa
Koht mennää taas kovempaa
Pojille pakettinsa ojentaa
Ja rahat äkkii suoraa käteensä
Katseellaan komentaa
Pete luuli jo selvinneensä
Kun näkee peilistänsä
Kuinka siniset valot välähtää
Vaatien pysähtymään
Pete painaa kaasuu huutaen:
"Koita ottaa kiinni, sika! Vankilaan mä muuta en!"
Aamun lööpit taas hehkuttaa
Ja hetken aikaa musta kiesi on vaa legendaa
Maailma matkaa radallaan
Päivä nousee uudestaan
Ei mikään muutu milloinkaan
Kaikki säilyy ennallaan
Ja samat tuulet puhaltaa
Samat sateet lankeaa
Ja kaikki kaunis katoaa
Kaikki kuolee aikanaan
Maailma matkaa radallaan
Päivä nousee uudestaan
Ei mikään muutu milloinkaan
Kaikki säilyy ennallaan
Ja samat tuulet puhaltaa
Samat sateet lankeaa
Ja kaikki kaunis katoaa
Kaikki kuolee aikanaan