Postikortteja reunalta

Hirttäytyminen enemmän tyyliini, mut rakastan mun amerikanrautaa
Ja vielä enemmän ikiomaa lyyliini, mut se nainen pantiin jo hautaan
Alue mis mies loppuu ja auto alkaa on harmaa, sori mama
Radiosta raikaa kuoleman korinaa ja enkä oo amerikanrautani omistaja
Ajan ilman käsii vastaantulijoiden kaistalla, joiden mielest oon loinen
Edelliseen yhdyn, ylläpidän kaasuu pullolla, miehen henki omaltunnolla
Amerikanrauta, mun liikkuva arkku. Alligaattorin nahkasta salkku
Takapenkillä ruuvaril rikottu lukko ja poikineen setelitukko

Ja tää on postikortti reunalta. En enää viihdy itseni seurassa
Ajan naiseni peräs vastaantulijoiden kaistalla. Perkele pelkääjän paikalla
Ja tää on postikortti reunalta. En enää viihdy itseni seurassa
Ajan naiseni peräs vastaantulijoiden kaistalla. Perkele pelkääjän paikalla

Ja päästän päästöt ja hään sisään. Teippasin pakoputkeen imurin pään
Ja mul on syvä, syvä, syvä väsy. Toimii ku häkä, viimenen rykäsy
Ain nousuhumala ja darra riitelee mus. Auton sumuvalot pimeyttä viiltelee, mut
Sä oot mun valo, tuo tunnelin suu. Luomet muuraantuu, ikiunta nukkuu
Kalman haju puskee mun hies. Haista mua, mä oon kuollu mies
Helvetis, elinkautinen edessä. Kahen suhde yhteen Bourbonii veressä
Annoit mun ilmaseks sun kaa maata, mut yks nilkki oli huoralle raaka
Puukotin sen, se vuos ku kraana. Oon viimeinen elos, tää on kolmiodraama

Ja tää on postikortti reunalta. En enää viihdy itseni seurassa
Ajan naiseni peräs vastaantulijoiden kaistalla. Perkele pelkääjän paikalla
Ja tää on postikortti reunalta. En enää viihdy itseni seurassa
Ajan naiseni peräs vastaantulijoiden kaistalla. Perkele pelkääjän paikalla