Pimeään

Jo valo päivän, horisonttiin painunut on
Sininen hetki valtaa huoneen
Kajastus hento kasvoillasi viivähtää
Ennen kuin verhon sä suljet
Kaksin jäämme pimeään

Hiljaisuutta rikkomaan
Aloita ei kumpikaan
Sanat solmuina suuhun jää
Osaisinpa selittää
Sua vaikka tarvitsen
Katsettasi pakenen kuin liekkiä polttavaa
Mut levottomaksi saat
Luotasi lähtis en kuitenkaan

Aavistus aamun
Takaa ruudun kurkistaa
Pakenen vielä alle peiton
Uudelleen uneen vajoan
Sut siellä nään
Hämärän huoneen ja varjot jotka jäävät elämään

Hiljaisuutta rikkomaan
Aloita ei kumpikaan
Sanat solmuina suuhun jää
Osaisinpa selittää
Sua vaikka tarvitsen
Katsettasi pakenen kuin liekkiä polttavaa
Mut levottomaksi saat
Luotasi lähtis en kuitenkaan

Hiljaisuutta rikkomaan
Aloita ei kumpikaan
Sanat solmuina suuhun jää
Osaisinpa selittää
Sua vaikka tarvitsen
Katsettasi pakenen kuin liekkiä polttavaa
Mut levottomaksi saat
Luotasi lähtis en kuitenkaan