...OIKEAN ELÄMÄN EKSTASIASTA...

[Verse 1]
Kuinka elämä on suuri, suurenmoinen
Jos olisikin... ja niinhän onkin (Käsite)
Elämän suuruudeen mittaamaan
Niin eihän silti koskaan voisi olla
Ihmissielua, sitä koko suuruutta
Täysin määrin toistamaan

Ilmenee tähtitarhoissa
Kuin täysikuun sinisissä uniharhoissa
Ilmenee lintuin lauluissa
Kuin taidemaalarin maisematauluissa
Ilmenee auringonnousuissa
Kuin muurahaisyhdyskuntain touhuissa
Se ilmenee auringonlaskuissa
Kuin kenguruemojen suloisissa vatsataskuissa

Miten elämä on kaunis, hyvä, niin onnellinen
Jos vaikka olisikin... ja niinhän onkin
Käsite... elämän koko kauneuden kuvaamaan
Niin olisiko ihmisestä milloinkaan
Tuota kaikkea kauneutta
Täysin määrin ihailemaan

Rakastan elämää, rakastan luontoa
Rakastan valoa, rakastan iloa

Kuinka elämä on ylevä, syvä, niin voimallinen
Vaikka olisikin... ja niinhän onkin
Käsite... elämän ylevyyden kattamaan
Niin miten voisi olla ihmismieltä
Tuon käsitteen suhteettoman korkeuden
Aistisuhteellisuudessansa täysin taitamaan

[Chorus 1]
Siksi toivon saada elää ikuisesti
Toivon saada elää päällä maan
Toivon saada elää maassa rauhan, taidon, onnen aidon
Toivon saada elää päällä Uuden Maan
Ja alla Taivaan Uuden Korkeimman...

Se ilmenee sydämen lyönneissä
Kuin pienten poikasten nälkäänsä syönnissä
Se ilmenee pienten tyttöin silmissä
Kuin jossain entisajan dokumenttifilmissä
Se ilmenee kedon liljoissa
Kuin myöhäiskesän kypsyneissä puimaviljoissa
Se ilmenee virtain juoksuissa
Kuin joka vuosi maalla kevätaamuin tuoksuissa

[Synthesizer Solo]

[Verse 2 / Guitar Solo]
Kuinka luonto on suuri, suurenmoinen
Niin... jos olisikin... ja niinhän onkin
Käsite... luonnon suuruutta rajaamaan
Niin voisiko sittenkään olla ihmistä
Tuon kaiken suuren, suurenmoisen
Pikkutietoisuudessansa täysin tuntemaan

Se ilmenee ukkosmyrskyissä
Kuin suurten valtamerten valkoharjatyrskyissä
Se ilmenee ihmislapsissa
Kuin myös vanhusten harmaahapsissa
Se ilmenee metsämarjoissa
Kuin runsaitten hedelmäpuitten poutavarjoissa
Se ilmenee myös metsän eläimissä
Kuin jonkin nykyisen illan sadepilvissä

Siksi rakastan kauneutta, rakastan oikeutta
Rakastan hyvyyttä, rakastan ystävyyttä
Rakastan herkkyyttä, rakastan järjestystä
Rakastan rauhaa, rakastan Jumalaa

Miten luonto on kaunis, ihana, niin ihmeellinen
Jos vaikka olisikin... ja niinhän onkin
Käsite... luonnon ihmeen kertomaan
Niin eihän silti olisi milloinkaan
Ihmispersoonaa tuota kaikkea kaunista
Aistisielunsydämmessään täysin kuulemaan

[Chorus 2]
Siispä toivon saada elää ikuisesti
Toivon saada elää pällä maan
Tämän rukouksen näin teille laulan ääneen soimaan jääneen
Tämän kaipuun teille julistan, nyt siis te
Oi ystäväni, kuunnelkaa

Se ilmenee lumikiteissä
Kuin upouusissa poikain suksisiteissä
Se ilmenee hiihtoladuissa
Kuin oikein ohjaavissa lasten iltasaduissa
Se ilmenee eläväisten soluissa
Kuin perinnöllisyyden ihmeen määräpoluissa
Se ilmenee luonnon järjestelmissä
Kuin kaikissa ihmisenkin luovuuden helmissä

[Outro]
Niinpä toivon saada elää ikuisesti
(Kuinka elämä on kaunis)
Toivon saada elää päällä maan
(Kuinka elämä on suurta)
Toivon saada elää maassa rauhan aidon, onnen taidon
(Kuinka rakkaus on niin kaunis)
Toivon saada elää päällä Maan Uuden, alla Taivaan Uuden
(Se on elämänkin alku, ydinjuurta)

Jolloin Jumala jo poistanut on kaiken katkeruuden
Rauha syvä vakiintunut täällä sydämessä avaruuden
Pian onnen hetket luovat, kiintoisimmat jatkaa halki ikuisuuden
Ja elämästämme täydestä vain kiittää saamme Luoja Jumalaa
Onnellisuuden - totuuden