Muistilappuja

Kun mä kävin mun kamoi läpi, löysin vanhan kirjeen itseltäni
Kirjotettu kai aikoi sitte
Mä olin kuustoist vuotta sillon kun mä pistin sen kirjeen piiloon
Kirjotin kuoreen mun oman nimen, siin luki Moi Kale, ootsä hengissä vielä?
Maalaat sä vielä? piirrät sä vielä? vai teet sä yleensäkkään yhtään mitään
Mä räppäsin mun ekan biisin eilen, tein frendin piissileffaa varten
Mut sä kai oot jo lopettanu räppäämisen
Tuliks sust koskaan mitään? vai ootko niinku muutkin aikuiset
Eli väsynyt ja vittumainen, kuljet sä ulkona pimeellä
Tunnet sä ketään enää wraitteri nimellä, kerro konokselle terveisiä
Kirjotat sä runoja enää, väännät sä pudottavii tarinoit enää
Vai onks ne jo liian lapsellisii tehdä
Älä vaan sano et oot kuin noi kalpeat kasvot jotka aikuiseks kasvo
Ja samalla unohti elää

Uu älä unohda olla elossa (2x)

No mä luin sitä kirjettä ja pudistelin päätä
Päätin vastata menneisyyteen täältä, madonreiän kautta kirjeellä
Joo kyl mä räppään vielä, niinku kuulet mä oon parempi ku ikinä
Älä penska pompi nenille siinä
Oon ollu duunissa raksalla, nuoriso-ohjaaja ja
Baarissa ja tv-toimittajana, riittikö? jos runot on lapsellisia
Ja lisätään vielä mun romaani listaan
Niin mä oon siittiö tai liekehtivä sikiö, oon kulkenut lähellä reunaa
Se on tyypillistä niille jotka unelmiaan seuraa, en tee uraa
Sinne jää nalkkiin, en mä tiedä vieläkään, enempää ku sinäkään
Enkä kysy jumalilta ei ne tiedä sieläkään
Tää täytyykin olla merkillistä
Jos kaikki ois itsestäänselvää ja elämä ois pelkkää värähtelykenttää
Ois tylsää tietää mitä on tulossa, mut älä oo huolissas kyllä sä pärjäät
Ei meillä kahdella oo täällä mikään hätänä
Ja lapset juoksee sisältä ulos

Uu älä unohda olla elossa (5x)
Uu älä unohda että sä tuut kuolemaan