Mona Lisa

Jos mä voisin, kaiken maalaa, kerran uudestaan
Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan
Me oltiin ku Mona Lisa, Mona Lisa
Täydellistä mutta väärissä raameissa
Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan

Oon taas turta ja harhaillen menen himaan
En unoha sua vaikka ois vanhana dementia
Soitan sulle vaik on ihan liian myöhä
Mä vaan kelaan sua ku makaan sängys yöllä

En nähny valoo niinku suures tunnelis
En ollu valmis ottaan niinku uudet hummerit
Oot mun paras kaveri ja mun pahin enemy
Oot mulle mitä Jussi Kuomalle on Hennezyy
Silmänkääntötemppu tietoo ja taikaa
Se viimeinen huikka kieltolain aikaa
Vaik vaikeina aikoina sun naurua tarvin
En lähtis maalaa uusiks ku taulu on valmis

Jos mä voisin, kaiken maalaa, kerran uudestaan
Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan
Me oltiin ku Mona Lisa, Mona Lisa
Täydellistä mutta väärissä raameissa
Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan

Oltiin sekasin mut hulluudel on eroja
Nerot on hullui mut hullut ei oo neroja
Mä vähän luulen et ei me olla viisait
En tiedä mikä hymyilytti Mona Lisaa

Vannoin et loppuun asti jakaisin sun vaivasi
Rakastin sua sairaasti et takasin sua kaipaan niin
Pakko siivoo näitten sotkujen jälkeen
Mut turha enää valittaa potkujen jälkeen
Joskus meijän onnea kuvattiin kotona
En vaihtais päivääkään vaik munattiin kokonaan
Voitaisko nähdä, kehtaat vielä kysyy
Minkä taakseen jättää, se siellä pysyy

Jos mä voisin, kaiken maalaa, kerran uudestaan
Vannon etten silti muuttais meitä ollenkaan
Me oltiin ku Mona Lisa, Mona Lisa
Täydellistä mutta väärissä raameissa
Mutten silti tätä koskaan tekis toisinkaan

Halataan kun tavataan
Muttei yhteen palata enää
En soittele sun perään

Halataan kun tavataan
Muttei yhteen palata enää
En soittele sun perään

Halataan kun tavataan
Muttei yhteen palata enää
En soittele sun perään

Halataan kun tavataan
Muttei yhteen palata enää
En soittele sun perään