Me Viihdytämme Teitä

Poika kysyi isältään voiko joku lukea ajatuksia mun pään?
Voi silkkihapsi, pieni lapsi, ei tietenkään
Vaan jollei voi, niin kuinka silloin aina joku toinen taho tietää
Mua paremmin sen mitä mun pieni sielu sietää?
Se onkin tarkkaa toimintaa, josta selvyyttää ei maallikko saa
Isä avaa radion, sen kohinassa viesti on

Me viihdytämme teitä ja te viihdytte
Me tunnemme teidät ja pienet tarpeenne
Olette käyrinä viraston seinällä
Sieltä hymyilette
Vaan vielä leveämmin hymyilemme me

Siis joku tuolla tajuaa mua paremmin mitä mun mieli haluaa
Siitä varma oon ja se pätee myös televisioon
Sillä huomaat kai kun lopun sai sekin sarja, joka sensuroitiin tästä
On helppoa tää kun muut päättää meidän elämästä

Me viihdytämme teitä ja te viihdytte
Me tunnemme teidät ja pienet tarpeenne
Olette käyrinä viraston seinällä
Sieltä hymyilette
Vaan vielä leveämmin hymyilemme me