Madonreikä

Kevättalven tuuli, pyörii parkkiksella
Onpa ollut outo maaliskuu
Aika ryömii kuviosta toiseen baarin tapetilla
Tuo psykedeelisyys sotkee mun pään

Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista
On tapahtunut jotain, mitä ei voi ymmärtää
Aikaloukku noilla stratosfäärin ulapoilla
Madonreikä

Nuoret sotilaat, laitamilla Bagdadin
Kuin uhrilampaat karsinoissaan
Kuin aavistellen rituaalien jo alkaneen
Ne puhdistelee aseitaan, baarin TV:n hämärissä

Kohtaloonsa tyytyneet
Rohkeat miehet
Joille toivois jotain paljon parempaa
Niitä varmaan pelottaa
Olemisen kiikkeryys
Miehisyyden pakkopaidan remmit

Ja ne laulaa:
"Glory halleluja"

Torniosta Pelloon, sujuu ongelmitta
Pellon jälkeen lumisade äityy sakeaksi

Mä leijun vitivalkoisessa tyhjyydessä
Kuin kosmonautti muistoineni

Viinijärven heinäkuu
Tuulеn helinöitä
Hetki jolloin pikku jätkä tajuu
Että tää on kaikki tässä
Tää on itsestä kiinni
Elämä ja maailmankaikkеus ja kaikki

Ja sen eteen aukeaa jääkylmä taivas
Sen huimaavat syvyydet etäisyydet päihdyttävät
Jota ei voi ymmärtää, yrittää voi

Ja mä laulan:
"Glory halleluja"

Lumisateen loputtua
Ei ole enää mitään
Erämaita vain ja ajatuksen selkeyttä
Ja tuuli piirtää tienpintaan haurastuvan jään
Kevättalven hämärään

Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista
Näillä mailla tapahtuneen melkein ymmärtää
Madonreikä näillä syrjäisillä maanteillä
Tuntuu jopa loogiselta

Ja mä laulan:
"Glory halleluja"
Voi kun uskois jumalaan
"Glory halleluja"