Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Johanna Kurkela
Löysit kohdan minussa
Jota ei koskaan löytänyt kukaan muu
Päästit minut sinne missä arka oot ja yksinäinen
Näinkö tää tapahtuu
Niin on paljon turhaa
Joka vaan hajoaa tuulessa
Meillä on se josta sanotaan
Maan päällä niin kuin taivaassa
Olin yksi niistä jotka uskoo
Ettei surujaan kukaan voi puolittaa
Sä otit heikot kohtani ja silitit ne ehjäksi
Aloin jo aavistaa et mä olen hengissä
Niin on paljon turhaa joka vaan hajoaa tuulessa
Meillä on se josta sanotaan
Maan päällä niin kuin taivaassa
Teit mulle jotakin
Mitä ennen ei kukaan muu
Ja näinkö tää nyt
Näinkö tää nyt
Tapahtuu
Niin on paljon turhaa
Joka vaan hajoaa tuulessa
Meillä on se josta sanotaan
Maan päällä niin kuin taivaassa
Niin on paljon turhaa
Joka vaan hajoaa tuulessa
Meillä on se josta sanotaan
Maan päällä niin kuin taivaassa