Mä yksin ootan ihmettä

Mä suutu en, en ollenkaan
Kadehdi en, tai surekaan
Hei, oon vielä osa mä perheen Madrigal
Hyvin voin, hyvin kestän mä sen
Teitä syrjästä kun katselen
Kestä en, kestä en

En voi vuorta siirtää
Puita en mä kukkaan saa
Kestä en enää yhtäkään yötä
Kun vaan yksin ootan ihmettä

En saa haavaa kuntoon
Ei mua tuulet tottele, eikä ukkonen
Kauaa voi enää tuskaani hiljentää en
Aina yksin ootan ihmettä
Mun ihmettä

Yksin kuljen mä vaan
Enkö enempää saa?
Yhä ovella oon
Ja ootan ett' laillanne loistaa mä saan

Muutoksen tarvitsen
Tahtoisin niin mä sen
Kestä enempää en

Sivuun en jää!
Etkö sä nää?
Etkö sä nää?
Etkö sä nää?

Vuoret voisin siirtää
Metsät saada kukkimaan
Uuden suunnan tarvitsen
Mistä saan sen?
Yhä yksin ootan ihmettä
Mun ihmettä

Haavat saisin kuntoon
Perheen voisin yllättää
Ja vihdoin näyttää kuka oon
Mut yksin vain jäin
Oon kyllästynyt aina oottamaan
Siks menen vaan!

Valmis olen!
Valmiina olen!
Enää kiltisti odottaa voi en
Siunaa mua, kuten siunasit aikanaan niin
Meille ihmeet kun annettiin

Vieläkö saada voin mä ihmeeni?