Linnunrata (Vain elämää kausi 14)

[Verse 1]
Joka kevät tuntuu siltä, että vuodet pimenee
Lehdet puissa hohkaa värein himmeämmin hiukan aina
Joka päivä vähän ennen edellistään hupenee
Kasvot rakkaitten on hieman kalpeammat kuin on muistoissa

[Pre-Chorus]
Pian, sano minulle pian, että vielä on aikaa
Pian, sano minulle, että tarina vasta alkaa

[Chorus]
Taivaisiin, taakse Kuun
Ohi Linnunratojen
Korkeuksiin, ihmeisiin
Kuten kaipaus ihmisen
Lentää yli taivaanpeiton
Ihmeellinen tumma lintu vapauteen

[Verse 2]
Joku lahjoo kohtalonsa maallisella kullalla
Joku kasaa hyveen vuorta, joka näkyy ylös taivaisiin
Joku astuu askeleensa varovasti harkiten
Joku tuhlaa rakkautensa rakastumisiin, ja aina

[Pre-Chorus]
Pian, sano minulle pian, että vielä on aikaa
Pian, sano minulle, että elämä vasta alkaa

[Chorus]
Taivaisiin, taakse Kuun
Ohi Linnunratojen
Korkeuksiin, ihmeisiin
Kuten kaipaus ihmisen
Lentää yli taivaanpeiton
Ihmeellinen tumma lintu vapauteen

[Bridge]
Talvi on, ja yö kuin lauluissa:
Rakastavaiset makaa lumessa
Kuvittelee enkeleitä näkevänsä kylmyydessä
Tuijottavat tähtitaivaan kaariholvin valoharsoon
Käsi käteen pujotettu, kylki kylkeen kii

[Chorus]
Taivaisiin, taakse Kuun
Ohi Linnunratojen
Korkeuksiin, ihmeisiin
Kuten kaipaus ihmisen
Lentää yli taivaanpeiton
Ihmeellinen tumma lintu vapauteen