Kuin oikein on

Pimeys tälläinen se uutta on
Kylmä niin ja niin tyhjä, eloton
On elämämme mennyt, ja valo pois
Terve pimeys, näin sulle antaudun
Mä seurannut sua oon kuin ennenkin
Mut nyt en löytää sua mistään voi
Tää suru kovin raskas on, se nujertaa
Ääni pienoinen mulle kuiskaa vaan:

"Poissa oot, toivo myös
Luovuttaa ei saa
Siis tee kuin oikein on"

Uutta päivää en mä yössä nää
Totuuden miten voi erottaa
En löydä enää suuntaa, näin yksin oon
Kun ainut tähti olit taivaallain

Kuinka nousisin taas
Kun nousta en sun kanssas saa
Siis tee kuin oikein on
Askeleen, toisenkin
Muuta nyt en mä tehdä voi
Kuin oikein on

Kauas katsoa en saa
Muuten alkaa pelottaa
Yks henkäys vaan, yks liike vain
Askel vie seuraavaan
Näin еteenpäin mä meen

Ja niin yön haparoin
Valon että nähdä voin
Ja teen kuin oikein on
Kun aamu saa
Tajuaa selvää on еtt' mikään ei oo niin kuin ennen ollut on
Ja nyt sisälläin soi ääni näin:

"Sä tee kuin oikein on"