Kolmas Kohtaaminen

Puukotan itseäni suoraan rintaan
Yhden, toisen, useaan kertaan
Jotta keuhkoni ilmaa saisi
Ettei niin paljon puristaisi
Hakkaan päätäni kiviseen seinään
Mikään ei sitä pysty estämään
Nytpä kivistää kovin pääni
Vihloo, särkee, värisee ääni

En enää sinulle mitään mahda
Ei huominenkaan minua armahda
Nousen pystyyn vähin äänin
Suutut siitä siinä määrin
Että minut takaisin maahan lyöt
Ja lyöt
Ja lyöt
Ja lyöt

Sovitan sinulle narun kaulaan
Yhden, toisen, viimein koon arvaan
Alas sinut minä vielä saan
Vaikkei sitä usko kukaan

Nyt minä sinulle vähän mahdan
Huominenkin minut armahtaa
Nousen pystyyn vähin äänin
Vihaan sinua siinä määrin
Että sinut maahan lyön
Ja lyön
Ja lyön
Ja lyön

Enää et minulle mitään mahda
Ei huominenkaan sinua armahda
Nousen pystyyn isoin äänin
Hävinnyt olet siinä määrin
Et minua takaisin maahan lyö
Et lyö
Et lyö
Et lyö

Kolmas kohtaaminen