Kävelen kadulla

Suihkunraikkaana kadulla tallaamas
Mä funtsin rauhas onko elämä raskasta
Välil tuntuu et se on kevyttä ku hattara, ja käden käänteessä se painaa joku kakssataa
Tarkoitus ois näitä painoja tasata, pitää mielentilavibat enemmä vakaana
Ei tarvii ku pari viatonta sanaa vaa, nii kaikki muuttuu paskaks jos mul on sillo päällä se kakssataa
Mut emmä haluu olla zombi, ois vaa iha kiva nähä vähä pidemmälle horisonttii
Tiiätsä et vois rollata vapaana, ku Jope pamahtaa yhessä hetkessä nollasta sataa
Taloudellisempaa olla hiljane mammanpoika, se on tuvessa laittanu pirstaleeks tavaroita
Temperamentti vahva ku sementti, ylireagointi ilman pointtii liian frekventtii

Turha stressaa ku mä kävelen kadulla ja funtsin mun omii juttui
Turha stressaa ku mä kävelen kadulla ja funtsin mun omii juttui

Mä nurmikolla lepään ja haistelen kesää
Taistelen että olkapäistä en palaisi enää
Mut se taistelu taitaa olla hävitty
Ainaki mun käsityksen mukaan mulla se punanen väritys mun iholla
Perus ei pitäny palaa paljo miljoonaa, mut Vadis oli nukkunu auringossa
Se jäbä näytti mun mielestä iha gringolta, muistutti hiillosta
Mut jäbä vaa nauro itellee, vaikka joka paikkaa pistelee ja kirvelee
Vadis on hyvä esimerkki siitä, että ketä vähiten kiinnostaa, nii kivointa on sillä
Ite sain duunista potkut, en saa tukia sossult
Pikkuhoppu levy purkittaa loppuu, rahaton muute näil kulmilla tottuu
Oon nähny unia, et lähen tällä albumilla nousuu

Sori ku huuan sulle päin pläsiä
En tiiä miks sun kysymykset tuntuu välillä niin ärsyttäviltä sekä lässyttäviltä
Perheenjäsenille saa murista
Mut en sais kummiskaa purkaa suhun mun turhautumista, pitäs muuttaa mun suhtautumista

Turha stressaa ku mä kävelen kadulla ja funtsin mun omii juttui
Turha stressaa ku mä kävelen kadulla ja funtsin mun omii juttui

Ruuben, mä aina kuuntelen sun biittei ku mä kävelen
Ja sit mä mietin näitä juttuja mitä mä mietin täs
Peace