Huojuvat puut

[Kertosäe: Raappana]
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen vaimentuu, laimentuu, taipuu ku puu
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen laimentuu, vaimentuu, taipuu ku puu

[Verse 1: Asa]
Äänet kaupungin tarraa leipäläpii
Anna puiden puhua läpi, sanoa sanasi
Ku viime päivinä tuntunu silt et mies menee viemään roskii eikä tuu takasin
Heikko sydän vie omistamisen haluu
Se murhanhimoo ja siit ei oo paluu
Anna sun jalkojen jämäräksi juurtuu
Vaik iskis myrsky niin mikää ei tuu muuttuu
Matskuist vapautu aikaa kuluttaa
Saa lafkan miehet sitä rahatuppoo tuputtaa
Vinoudest viel elähtelee, aistin sen
Ku viisarit viiksien, tanssien värähtelee
Enää spontaanisti luonnonlaki
Miks siis silittää seteleit tai kumartas latii
Pyöritän päätä, suljen suun
Hymyillen kotiin naisen luo taas tuun, juu

[Kertosäe: Raappana]
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen vaimentuu, laimentuu, taipuu ku puu
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen laimentuu, vaimentuu, taipuu ku puu

[Verse 2: Asa]
Sanojen sydämes, tuli tulisena riimit
Ja puut taipuu ku nää norsut nojaa niihin
Iisisti paikallaa, veli pysy nyt täs
Me ei voida olla iän aina kehittymäs
Ku pölyhiukkasten seassa kosmisessa aallos, jes
Ei pysty henkeensä pelastaa kaaokses
Se seuraa jeejee Jeesus Kristus täydes iskus, paatokses
Sua auttaa ain vuorovaikutuksen lait
Mielenrauhaa läsnäolon voimalla hän sai
Polla nii jääs, pysähty vyyhti siin
Ku kaikki syyllisii me ollaan täs
Saa virtasi vierojen, jokast pylväiden pykälään
Me sementistä selkärangat länkkäreille kyhätään
Ku kauniin päivän kaikki oravanpyörät pykähtää
Niin kaipaa siunattuu aikaa yksinään yläpää
Ei tapa totuuden, lepää tääl kynällä
Mantšurian jalopuita vaan huojumassa kylällä
Alla jumis juuris o stetsoni syvällä
Stetoskoopil kuuntele pumppaavaa sydäntä, se soi

[Kertosäe: Raappana]
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen vaimentuu, laimentuu, taipuu ku puu
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen laimentuu, vaimentuu, taipuu ku puu

[Verse 3: Raappana]
Aion rakastaa ja tulla rakastetuksi
Nousta vaikka muut sanoo lopun aluksi
Inhimillisyyt ne väittää kadotetuksi
Ja ne liian kaukaa kai sitä tutki
Raha se vaa nousee, ilma haihtuu savuksi
Ympärillä väännetään totuus saduksi
No muokataan mukavaks vanhuksen alkaa, mä [?] sun työkaluks

[Kertosäe: Raappana]
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen vaimentuu, laimentuu, taipuu ku puu
Kuuntele sun sydämesi ääntä
Alä anna sen laimentuu, vaimentuu, taipuu ku puu