Houreesta Hurmioon

Haparoivat askeleet kohti kuolemaa vie
Kaunis tuska ja kylmäävä epätoivo on läsnä tällä polulla
Tällä polulla jonka päässä sinut lopetan

Lävistävä tuska sinua syö
Kun viima ja sade kehoasi lyö
Viet minut houreesta hurmioon

Nuo kauniit polviesi luut niin armotta pirstoutuvat
Kun laitan sinut kumartamaan herraani Saatanaa

Sameat silmäsi viimein sulkeutuvat
Sirot multaiset sormesi uppoavat selkääni
Ja viimeinen nautinnontäyteinen huuto karkaa keuhkoistani
Kun vedän itseni ja veitseni ulos sisästäsi
Ja kutsun sinut kumartamaan
Herraamme Saatanaa