Hiljaa virtaa vantaa

Kävelin mä hitain askelin
Ja katsoin vastarantaa
Siihen istuin ja mä kuuntelin
Kun hiljaa virtaa Vantaa

Mietin rakastuneen helpompaa
On jotain itsestään antaa
Vain sarnamiehet taivaan tavoittaa
Kun hiljaa virtaa Vantaa
Kun halki betonisten pihojen
Kerin elämäni lankaa
Mitä toivoisinkaan eniten
Kun hiljaa virtaa Vantaa

Taivas pölyinen on tähdet sen
Valoja lentokoneiden
Täällä päällä maan taivastaan
Tarvii jokainen

Vauhti junien ja ihmisten
On koko ajan nopeampaa
Kehää kiertää melkein jokainen
Kun hiljaa virtaa Vantaa
Kosketukset rappukäytävän
Kulmat haaveistaan hankaa
Tiedän niiden silti säilyvän
Kun hiljaa virtaa Vantaa

Taivas pölyinen...

Taivas pölyinen...

Taivas pölyinen...