Dinosauruksii (Vain elämää kausi 14)

[Säkeistö 1]:
Tää on haastavaa, to say the least
Ku me tavattiin tulitikkuluolassa
Katseilta suojassa
Mite voin unohtaa sun kasvosi
Jotka sinä yönä kadotin
Ku oli niin pimee salissa
Kunpa nähtäis päivänvalossa
En tiedä sun nimee
Saatika edes kirjainta alusta
Ja kun me suudelmiin vajottiin
Sanoit: "Ollaa yhtä sekasin"

[Välikertosäe]:
Muistot kuin kangastuksia
Tuhmia ajatuksia
Muistan tunteneen kasvoja
En sun kasvoja
Muistot kun kangastuksia
Tuhmia ajatuksia
Muistan tunteneen kasvoja
E-e-e-e-e

[Kertosäe]:
Ja yhä uudestaan
Palaan takas siihen suudelmaan
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dino-dino-ksii)
Keinotekosessa savussa
Strobovalo joka tavussa
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dinosauruksii)

[Säkeistö 2]:
Haastavaa, to say the least
Siit yöstä kun me tavattiin
Haen sua joka puolelta
Miten voi hukata niin kaunista
Mietin pakatulla klubilla
Vaikka ihmiset on kauniita
En löydä lainkaan hehkua
Tyhjä ilme niiden kasvoilla
Vaan kеskusteluu vailla aiheita
Ja mä pikakelaan niitä vaihеita
Ku mä sukelsin sun pupilliin
Ja sit vajosin ku pumpuliin
Näin lentävii dinosauruksii
Jäin kiinni sun figuuriin
Vaik mä olin lopussa
Nii se tuntu meidän alulta

[Välikertosäe]:
Muistot kuin kangastuksia
Tuhmia ajatuksia
Muistan tunteneen kasvoja
En sun kasvoja
Muistot kun kangastuksia
Tuhmia ajatuksia
Muistan tunteneen kasvoja
E-e-e-e-e

[Kertosäe]:
Ja yhä uudestaan
Palaan takas siihen suudelmaan
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dino-dino-ksii)
Keinotekosessa savussa
Strobovalo joka tavussa
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dinosauruksii)
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dino-dino-ksii)
En muista sun kasvoja
Nään vaan
(Lentävii dinosauruksii)