Sairas mieli on puoliksi rikki
Niitä kutsutaan kummituksiksi
Kummitusarmeijan tarina on versees
Käskyttäjänä toimi kuristaja Lecter
Aavemaailmasta pimeitä katseita
Valosaa maailmaa, pelasta lapses ja
Mee piiloo vaik ei oo suojapaikkaa
Ainoastaan armo, jonka Herra yksin antaa
Sadut herää henkiin, oon nähny enteitä
Ei auta kyyneleet eikä keittiöveitset
Aave on haulikko, ilman varmistint
Mä oon vaatekaapissas henkariartisti
Kummitusarmeijas tuhansia aaveita
Aavemaan passilla katkastaan kahleita
Kummitusjunalla valkosee taivaaseen
Puhallan savuna ilmaan tän kappaleen
Haavemaa, kaikki päättyi kyyneliin
Haavemaa, harha-askel turha niin
Turha niin
Kummitusarmeija synty vuonna -86
Aavemaan sijainti on edelleenki salaisuus
Nerokkain aaveist nimeltään vastakohta
On yks aukottoman suunnitelman laatijoista
Mä vedän henkee vaik aaveil ei oo keuhkoi
Komeroiden ovet tiirikoidaa auki neuloil
Nukkukaa valveil, pahempaa on luvassa
Kaikki on mukana, paitsi Antti hukassa
Nolla promillee alkoholivankilas
Nesteet virtaa lakanan läpi lattias
Ai saatana, saatana ku sattuu
Monta mielentilaa kuuden jalan alle mahtuu
Maagisia numeroita, läpinäkymätönkään ei voi havannoida
Verisen arkkuni kiinni nyt naulaan
Siis lopetan ja annan aaveiden laulaa
Haavemaa, kaikki päättyi kyyneliin
Haavemaa, harha-askel turha niin
Turha niin
Aaveet iskee ku valkoset salamat
Keskiyön aikaan, ei kirkkaalta taivaalta
Pimeästä maailmasta kylmään Suomeen
Suoraa suonee, herättämää kuolleen
Oot mukaan juones, et herää enää huomen
Se on aavemaailmamme luonne
Ikuinen elämä silti mieltä pistää
Väri on enkeli mut mieli helvetistä
Kummitus ei voi rakastaa
Sydän on kylmä ja suonis on pakkasta
Mä oon käyny läpi sen vaiheen
Ku valkaisuaineet ei puhdista mainet
Lakanataivas on heränny henkiin
Aavemaa hengittää kuristuslenkin
Olkapäät verillä, kannattaako kantaa
Ku aika on ku palavaa sytytyslankaa
Haavemaa, kaikki päättyi kyyneliin
Haavemaa, harha-askel turha niin
Turha niin