Kuoleman riitti

[Verse: OD Kokemus]
Kuoleman riitti, rakkauden profetia
Joss' panokset alkaa olla aina vaan kovempia
Eli päiväst päivää lähempän lintukotoo
Kokemuksen kautta, oman käden kautta – soronoo

Pelkkää vihaa kohtaan koko ihmiskuntaa
Mä en jaksa avaa enempää tai lisää vuodatusta
Koska oon aina pukeutunu hautajaisii varten
Mukan irtaimistoi, joita toisel puolel tartten

Eli reliikit aika vähissä, koska ei oo luottoo siihe
Et tänne jää muuta ku muistoja kallon muotoo
Muistuttaa sun hetken olemassaolosta
Siks elän täysii nyt, koska haudas on turha odottaa

Et voit alkaa elää sitä su oikeet elämääs
Voit uskotella ittelles, mut jäät nurkkaan pelkäämää
Loppupeleis tää kaikki ei oo ees niin vakavaa
Lähibaarist rundille ja viimesenä hautaa

[Verse: Sairas †]
Täällä Takkinen avaruudessa, maapallolla aivot mun kallossa ei tajuu mistään mitään
Oon sisältä kuollu ja risti mun naamassa merkkaa sitä
Räppi on paskaa, tekis mieli sulkee turpani
Mun sisälläni eli positiivinen mies, jonka Sairas-Takkinen murhasi

Negatiivisuutta, alkoholismii, positiivisuus on meikälle riski
Punkkuu, bissee, viinaa, viskii, bongiin savut, safkaa tiskiin
Aivosolut kuolee, tilanne on vitun vakava
Yhden aivosolun kanssa Kalliossa radalla

Ei oo rahaa ruokaan, ei oo massii Sairaan taskussa
Peikot kuolee kamaa tai tärisee vitun laskuissa
Ei oo isää, ei oo kavereita, ei oo huolii
Ei oo ketään pitämässä meikäläisen puolii

Istun tuoliin ja kelaan, että mistä meikäläinen herää
Jokanen sekunti maailmassa on mulle pelkkää kynän terää
Jauhoi nenää, viinaa kurkkuun ja pillereit perään
Aika hiljast, bisse ainut mitä meikä vetää

[Verse: O'Malley]
Naama kalpeen, verestävät sarveiskalvot on jo arkee
Hukkas elämisen alkeet, kivipuutarhalle valmiit
Kun ei nuku, ja on todellisuus davidlynchimäinen
Kadonnu rajat, ku Ukraina jo vitun itsenäinen

Sikailtu niin paljo, et alkaa muuttuu lykantrooppiseksi
Tiloissa, joissa kasvaa hikikarpalotki meloneiksi
Sparkkaa uus ja venaa et pallo tuhoutuu
Ni ei tarvi yksin lähtee, koska siinähä vaa patoutuu

Laita prioriteetit kuntoon, ku puhutaan niistä elämäntavoista
Juopon tuuri ois kuolla jurrissa, aamulla sohvakin käy haudasta
Enkä oo vainoharhane; tyypit lähimarketin yytsii mua
Ja niinku mielenterveyspotilaat saan hidasta palvelua

Näinä aikoina, jolloin teot puhuu, ei paljoo paina supliikki
Ja oot ansas palleis myöten ku Thaimaassa seksituristi
Siispä anna lapio, ni kaivan itelleni haudan
Ku ollaan pistees, jost ei paluuta, on fiksuint jättää lauma

[Verse: Ikonico]
Mä kuolin tänään, mä päätin mun elämän
Päätin lähteä, nähdä vähemmän
Antaa kylmyyden pitää mut lämpimänä
Nyt täydellisen äänettömyyden ja tämän päivän välillä

Vihan ja kyyneleet hävittäneenä
Älä menetä henkee
Hetki sitten elämä vilisi edessä silmien
Nyt mä liikun niiku savu, joka vedetään henkeen

Ei me pelätä kuolemaa, pakataan luoteja
Haluun vaa tietää, mikä odottaa mua tuolla puolella, ja
Vaikka haluaa kuolemaan valmistautuu kuinka huolella
Aina tulossa, mutta tuntematon niinku mitä tapahtuu huomenna

Tiedetään, ettei tästä selvitä hengissä
Ei liha kestä, mitään ei tehty pysyväksi
Ja siks pukeudun tummaan pukuun
Siellä missä sielut odottaa uutta lukuu