Syksyn puut

[Säkeistö 1]
He kutsuivat ystäväni
Tuntemattomien valtakuntien, tuntemattomiin tehtäviin
Vielä eilen illalla olimme lapsia
Illalla puistossa nauroimme kun heitimme pyörien leijan
Herra vei teistä jokaisen viimeisenkin jonnekin sinne
Missä ei kysytä: "Kuka olet?" vaan "Mitä olet?"
Olinko minä se ainoa viimeinen joka ei mahtunut mukaan?
Jäin itkemään syksyä sillä en ollut paljon

[Kertosäe]
Jopa suurkaupungin metalliraiteiden vierillä kasvavat syksyn puut
Ja sateella loistavat kiviset kadut mustaa kivistä valoaan
Ja tähdet näkyvät näkyjään maan kiiltävissä kivissä
Syksyn keltainen lehti liimaa itsensä kylmään kosteaan maahan

[Säkeistö 2]
Meren rannalla missä keltainen peittää mustia kiviä
Ja rajaa sinisen veden
Pitki kirkasta rantaa sukeltaa punainen metro
Kirkkaan turkoosi taivas nauraa
Minä olen se mies joka ei jaksanut nauraa
Sillä menetin taitoni syksyn lehtiin
Metro vei minut mennessään kohti maanalaista asemaa
Sain katsella kun minua vietiin

[Kertosäe]
Jopa suurkaupungin metalliraiteiden vierillä kasvavat syksyn puut
Ja sateella loistavat kiviset kadut mustaa kivistä valoaan
Ja tähdet näkyvät näkyjään maan kiiltävissä kivissä
Syksyn keltainen lehti liimaa itsensä kylmään kosteaan maahan

Jopa suurkaupungin metalliraiteiden vierillä kasvavat syksyn puut
Ja sateella loistavat kiviset kadut mustaa kivistä valoaan
Ja tähdet näkyvät näkyjään maan kiiltävissä kivissä
Syksyn keltainen lehti liimaa itsensä kylmään kosteaan maahan