Alkusoitto

"Turha rakentaa satamakaupunkeja", sanoi vedenpinta suu auki
Istuimme hytisten seitassa, kuolleen meren länsirannalla
Vuodet ovat vuoranneet luolan seinämät täyteen muinaisia maalauksia, lakeja ja lentäviä mainoslauseita
Loppurysäys lähtökuopissaan, roihuavien tulivuorten jono poikki maan, punainen irokeesi, grand kanjoni täynnä tomaattisoppaa
Katkenneita kaapeleita riehumassa ulkona vapauttaan, taivaalla suhahtelee viimeisiä hävittäjiä
Piirilevy sylissään ja syövytyskuvio mielessään bill gates rakentaa piraattireseptoria tonnikalapurkista
Beduiini tulkkaa käsissä murenevia kääröjä nuotion loimussa
Viisaat turistit pärjäävät missä vaan, ei kenenkään maassa, siis kaikkien maassa
Beduiini ottaa design-muovipussista kultaisen trumpetin ja nostaa sen huulilleen
Kuulemme matalan kohinan korvissamme, tunnemme avaruustuulten puhaltavan lävitsemme
Tunnemme dna-rihmastojen poukkoilevan ihomme alla, tunnemme magneettikenttien muuttuvan
Tunnemme tuntemattoman läsnäolon
Meidän jälkeen ei kukaan ole tuleva